maanantai 1. helmikuuta 2010

päätä sinä

no, niin. nytkö ollaan siinä pisteessä että minä saan päättää. enhän minä ole saanut päättää tähänkään asti. minä kyllä toimin, jätin kaiken ja tulin luokse. silti minuun ei luotettu. niin sen koen. jos minua olisi kuunneltu, tultu puolitiehen vastaan, eläisin erilaista elämään. ainakin uskon niin. miksi tuo ähmerö muka ei olisi tullut muutamaa vuotta aikaisemmin? ehkä olisi. ja nyt pitäisi sitten päättää. ensi viikonlopusta? seuraavasta? loppuelämästä? ei se niin mene. minä en ole valmis ottamaan sitä taakkaa omalletunnolleni, siellä on jo tarpeeksi asioita. tämän me päätämme yhdessä. päättämättä se ei jää. piste.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti