keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

kälä-kälä

vituttaa!!! tulee kälätettyä. hitto mä inhoon itteeni kun teen niin. mutta sille ei voi mitään. se raivo vaan pakkaa suusta ulos! koska tää loppuu? pitäskö uskoa toisen vakuutteluita siitä että se oli nyt viimeinen kerta kun kukaan meidän elämään puuttuu. varmaan pitäs. mut en voi. en osaa. en uskalla. en halua, kenties? no, vahvasti huomiseen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti