torstai 11. maaliskuuta 2010

kohtalotoverit

ei ole siskoja, eikä veljiä. ei ole ketään lähipiiristä kenellä olisi vastaavaa kokemusta kun minulla sadanmetrin päässä asuvasta. paitsi nyt. ihana yllätysvieras toi mukanaan vielä kaameamman kokemuksen. kiitos. kohtalotoveri on löytynyt. joku joka ymmärtää. minua hymyilyttää ja helpottaa. voi juma. kertomansa mukaan vielä rankemmat reaktiot kuin minulla. hyvä niin. toivottavsti nämä "sadanmetrin siskokset" vertailevat meistä miniöistä kokemuksiaan. värityskirja on tietenkin eri, mutta so what? me pahat tytöt kyllä ymmärretään toisiamme, näitten kultamurujen, mussukkapoikien varastajat, syöjättäret. puhumattoman päivän hyvä ilta :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti