mistä niitä aina pamahtaa. pää taas täynnä. sitä samaa, mitäpä muutakaan... ahdistaa, ahdistaa. mitä meillä on? ihanat lapset ja ..... niin. vuorotellen iltaisin roikutaan fb:ssä. kiinnostaa enemmän kuin parisuhde. mikä senkin vei? tätäkö olisi pitänyt odottaa... niin. minä kai, ehkä, todellakin odotan edelleen. ihmettä. sitä ihmettä joka toisi mukanaan täydellisyyden, koko paketin. no. ahdistaa. ja tulee ahdistamaan jatkossakin. kyllä tämä loppuu, mutta koska....? ja mihin....?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti